Ikuinen Vaiva-Arwin tekemät ja Migin täydentämät studiomuistelot kevät `09 Vaiva Studiossa!- osa yksi
Syksyllä 2008 muutettuani Helsinkiin alkoi myös Kirkkonummen Laajakallion treenikämpällä vanha kunnon Vaiva taas aktivoitua ja päästä jaloilleen. Mikon työpaikan kautta saatu treenis olikin vertaansa vailla, keittiöt ja kaikki! Uusia biisejäkin syntyi taas mukavaa tahtia, ja ”Käytetty” -niminen veisu oli syntynyt jo kesälomien aikaan Sotkamossa vaivalle niin monia muistoja matkan varrella tarjonneessa Tolosten varastossa.
Talvella 08-09 alettiin myös miettiä uuden levyn tekoa, sillä hyvää materiaalia oli jo ihan kivasti kasassa. Lahtelainen, (lue: ex-Sotkamolainen) melualan ammattilainen, Klemetin Arto puhui joskus päissään Vaivan Kuolleista-levyn julkaisukeikan jälkeen Sotkamossa, jolla myös hän itse oli oman silloisen yhtyeensä, Vernerin kanssa soittamassa, että hän haluaisi tuottaa ja nauhoittaa Vaivan seuraavan levyn. Nissinenhän muisti tulevaisuudessa pitää psykopaatin tarkkuudella kiinni tuosta Klemetin syyntakeettomassa tilassa lipsauttamasta tahdon elkeestä. Klemetti suostui rupeamaan myöhemmin myös selvin päin, kun hänelle soitettiin loppuvuodesta `08 muistutukseksi, mitä oli tullut luvattua puoltatoista vuotta aiemmin.
Siinäpä sitten katteltiin Mikon ja Klemetin kanssa eri studiovaihtoehtoja läpi ja lopulta päädyimme Seawolf-nimiseen studioon rumpujen osalta. Ko. studiolla ovat omia levyään nauhottaneet mm. Hanoi Rocks, Amorphis, Pelle Miljoona, The Black League, Blake jne… Alkuun ajatus kuulosti hieman oudolta: Ikuinen Vaiva samaan studioon noiden kanssa? Kuitenkin Tolosen pohdittua asiaa tiukasti n.5 minuuttia, homma alkoi kuulostaa hyvältä! -Nyt loppuu lässytys huonoista soundeista jne, tehdään kaikki vimosen päälle.
25-26.4.2009
Tolosen 30v.- synttäreitä ei paljoa juhlittu (juotu) juhilittu (juotu) siis juhlittu, sillä seuraavana päivänä alkoi juhlakalun H-hetki ja hän tiesi , ettei se tule onnistumaan krapulassa tms. Seawolfille siis menimme. Kitarat, basso, laulut ja muut mahdolliset lisähärpäkkeet puolestaan päätettiin hoitaa Klemetin Arton studiolla Lahdessa.
Ensimmäistä kertaa Tolosella oli myös omat rummut mukana studiossa. Aiemmin oli ollut vain virveliä ja pedaalia, nyt koko satsi. Nissinen ja Tolonen sompailivat torstai-iltana Helsingin hektisessä liikennehelvetissä kera totaaliseksi näköesteeksi Nissisen farkkuauton takaloosteriin pakatun rumpusetin, Venäjän Presidentti, Medvedevin valtiovierailuparaatisaattueen saapuessa juuri tuona helvetin hetkenä Helsingin ydinkeskustaan valtavan poliisivartioinnin piiritettyä ensin kaikki mahdolliset kadut. Eivätkä liikennevalotkaan olleet tietenkään tuolloin päällä helpottaakseen sankariemme selviytymistä betoni-mukulakiviviidakossa. Lopulta, muutaman harhaanajokilometrin ja lukemattomien kirosanojen jälkeen urheat EMO-rokkarimme löysivät kuitenkin onnellisesti päämääräänsä, Kauppatorin satamaan. Rummut piti viedä perille lautalla, sillä Merisusihan sijaitseen Suomenlinnan yhteydessä keskellä Merta (no ei ihan keskellä, mutta kuitennii)
Itse nauhoitukset:
Seawolfille rumpunauhoituksiin meloivat huhtikuun viimeisenä viikonloppuna Tolonen ja Nissinen Klemetti kainalossaan.
Tolonen: "Minun tuskaillessa metronomin kanssa meni oma aikansa, mutta lopulta viikonlopun aikana saatiin kymmenen biisin rumpuraidat talteeen, ja jopa niin että Mikkokin kerkesi nauhoitella hieman kitaroita lisäksi. Lopulta loppuiltapäivästä sunnuntaina meidän oli kuitenkin pakko pistää pillit pussiin, sillä ihmislasten voimavarat olivat rajalliset. Mikko oli nääs koko session ajan soitellut kitaraa minun monitoriluureihin. Kaiken kaikkiaan voi kuitenkin olla koko sessiosta helvetin ylpeä, koska kerrankin koko porukka puhalsi yhteen hiileen studiosessiomme aikana! Klemetti oli lisäksi ensimmäinen nauhoittaja Vaivan historiassa, joka toimi myös samalla bändin ulkopuolisen tuottajan roolissa, jonka vuoksi ainakin osaksi hänen kiinnostuksensa soittosuoristuksiemme tasosta oli huomattavasti aiempia nauhoittajiamme korkeampi.
Summasummarum: Seawolf oli kyllä kaikin puolin kokemuksena vertaansa vailla: tilat, laitteet, tila, henkilökunta, rauhallinen ympäristö, ja ne saundit... ihan kaikki niin viimesen päälle kuin vain voi olla. Petri Majuri, toinen Seawolfin isännistä, oli nauhoitustemme valmistelussa apuna ja oli muutenkin mukavanoloinen heppu. Voikin suositella paikkaa kaikille, jotka aikoo tehdä hyvää jälkeä."
Tarina jatkuu Vaiva Studiossa!- sarjan seuraavassa osassa